Aurinkopaneelien suuntaus: Onko etelä aina ainoa oikea vastaus?
Kuvittele kaksi naapuria, joilla on identtiset kuuden kilowatin aurinkovoimalat katoillaan. Naapuri A asentaa paneelinsa oppikirjan mukaan suoraan etelään. Tuloksena on valtava tehopiikki keskipäivällä. Naapuri B taas jakaa paneelinsa itä- ja länsilappeille, jolloin tuotanto jakautuu tasaisemmin aamusta iltaan.
Kumpi teki paremman diilin? Vastaus ei olekaan ihan niin yksinkertainen. Vaikka vanha viisaus vannoo etelän nimeen, paras aurinkopaneelien suuntaus riippuu täysin omista tavoitteistasi. Haluatko myydä mahdollisimman paljon sähköä verkkoon, vai käyttää mahdollisimman paljon itse tuottamaasi sähköä?
Nyt pureudutaan siihen, miksi itä-länsiasennus voi olla lompakolle yllättävän hyvä vaihtoehto ja miten kallistuskulma on kuin termostaatti, jolla säädät tuotantoa eri vuodenajoille. Tavoite on selvä: löytää juuri sinun katollesi ja kukkarollesi sopivin ratkaisu.
Etelä maksimoi tuoton, itä-länsi tasoittaa pelin
Aloitetaan perusteista. Täällä Suomen leveysasteilla aurinko porottaa voimakkaimmin etelästä. Siksi suoraan etelään suunnattu paneeli nappaa päivän aikana eniten aurinkoenergiaa. Se on selvä peli.
Jos tavoitteesi on yksinkertaisesti tuottaa maksimimäärä kilowattitunteja (kWh) vuodessa ja myydä ylijäämä verkkoon, eteläsuuntaus on sinun valintasi. Pidetään etelää 100 % verrokkina. Miten muut ilmansuunnat pärjäävät?
- Etelä: 100 %
- Kaakko/Lounas: noin 95 %
- Itä/Länsi: noin 70–80 %
Numerot näyttävät murskaavilta, eikö? Mutta ne kertovat vain osan totuudesta. Vaikka vuosittainen aurinkopaneelin tuotto on itä-länsisuunnassa pienempi, sen tuotantokäyrän muoto voi olla kultaakin kalliimpi.
Huipputeho vai tasainen tuntijakauma – kumpi sopii sinulle?
Mietitäänpä hetki. Etelään suunnattu järjestelmä on kuin sprintteri: se antaa kaikkensa lyhyen ja terävän piikin aikana keskellä päivää, yleensä klo 11–14. Itä-länsijärjestelmä on puolestaan maratoonari. Se herää aamuauringon kanssa idästä ja jatkaa puurtamista iltaan asti lännen puolella. Tuotanto jakautuu kahdelle matalammalle huipulle.
Miksi tällä on mitään väliä? No, koska harva meistä ajoittaa pyykinpesun, uunin käytön ja sähköauton latauksen juuri lounasaikaan. Todellinen sähkönkulutus painottuu aamuun ja iltaan.
Ja juuri tähän itä-länsiasennus iskee. Se osuu kodin kulutushuippuihin paljon paremmin, mikä voi nostaa itse käytetyn aurinkosähkön osuutta jopa 20–30 %. Itse tuotettu ja käytetty sähkö on aina kaikkein arvokkainta. Siksi itä-länsiasennus on usein taloudellisesti fiksumpi veto, vaikka kokonaistuotto numeroina onkin pienempi.
Katsotaanpa esimerkkiä tyypillisestä kesäpäivästä 6 kWp järjestelmällä:
| Kellonaika | Eteläsuuntaus (esim. tuotto) | Itä-länsisuuntaus (esim. tuotto) | Kumpi on hyödyllisempi? |
|---|---|---|---|
| 08:00 – 11:00 | 1.5 kWh | 2.5 kWh | Itä-länsi kattaa aamun kulutuksen paremmin. |
| 11:00 – 14:00 | 4.0 kWh | 2.0 kWh | Etelä tuottaa huipputehon, joka voi ylittää kulutuksen ja mennä myyntiin. |
| 15:00 – 18:00 | 1.5 kWh | 2.5 kWh | Itä-länsi tuottaa sähköä, kun tulet töistä kotiin ja aloitat ruoanlaiton. |
Kallistuskulma: Hienosäädä tuotto kesälle tai välikausille
Jos suuntaus on se, mihin aikaan päivästä paneelit ovat tehokkaimmillaan, niin kallistuskulma on säädin sille, mihin vuodenaikaan tuotanto painottuu. Suomessa nyrkkisääntö optimaaliselle kiinteälle kallistuskulmalle on 30–45 astetta.
- Loiva kulma (esim. 30 astetta): Täydellinen kesäksi, kun aurinko paistaa korkealta. Tämä maksimoi tuoton kesäkuukausina.
- Jyrkkä kulma (esim. 45 astetta): Parempi valinta keväälle, syksylle ja talvelle, kun aurinko on matalammalla. Bonuksena lumi ja roskat valuvat helpommin pois.
Yleensä aurinkopaneeli asennus tehdään suoraan katon lappeeseen, jolloin katon oma jyrkkyys määrää kulman. Ja arvaa mitä? Se on usein täysin riittävä ja hyvä kompromissi. Jos paneelit asennetaan tasakatolle tai maahan, kulma voidaan valita vapaasti sen mukaan, haluatko maksimoida tuoton kesällä vai pidentää sitä kevääseen ja syksyyn.
Todellisen elämän jokerikortit: Varjot ja invertterin koko
Täydellisessä maailmassa katot olisivat esteettömiä, mutta todellisuudessa puut, savupiiput ja naapurin autotalli heittävät varjoja. Onkin ihan ehdottoman tärkeää selvittää, osuuko paneelien paikkaan varjoja eri aikoina päivästä tai vuodesta. Jo yhden paneelin osittainen varjo voi nimittäin heikentää koko ketjun tuottoa yllättävän paljon.
Toinen tärkeä juttu on invertterin mitoitus. Invertteri on se laite, joka muuntaa paneelien tasavirran kodin sähköverkon vaihtovirraksi. Jos invertteri on liian pieni paneelien huipputehoon nähden, se ei pysty käsittelemään kaikkea energiaa. Tätä kutsutaan leikkautumiseksi (clipping) – teho menee hukkaan.
Tässä itä-länsijärjestelmällä on jälleen ässä hihassaan. Koska sen tuotantohuippu on matalampi ja leveämpi, invertteri joutuu harvemmin leikkaamaan tuottoa. Näin järjestelmästä saadaan kaikki hyöty irti ilman, että invertteriä tarvitsee ylimitoittaa.
Yhteenveto: Mikä suunta ja kulma on paras juuri sinulle?
Miten tästä kaikesta sitten pitäisi ottaa selvää? Ei huolta, tässä tiivistettynä selkeät nyrkkisäännöt:
- Haluatko maksimaalisen vuosituoton ja myydä ylijäämää verkkoon? Valitse eteläsuuntaus (noin 180 astetta) ja noin 35–40 asteen kallistuskulma. Tämä on tehomaksimoijan valinta.
- Haluatko käyttää mahdollisimman paljon sähköä itse ja kattaa aamun sekä illan kulutuksen? Valitse itä-länsiasennus. Katon oma jyrkkyys on usein täydellinen kallistuskulma tähän. Tämä on omavaraisuuden optimoijan valinta.
- Entä jos katolla on varjoja tai muita esteitä? Älä murehdi. Ammattilainen osaa sijoitella paneelit fiksusti tai käyttää optimoijia, jotka minimoivat varjojen haitat.
Tärkeintä on siis miettiä, miten ja milloin käytät sähköä. Oikein suunniteltu aurinkopaneeli asennus on investointi, joka maksaa itsensä takaisin ilona ja säästöinä vuosikymmenten ajan.
Vieläkö mietityttää, mikä ratkaisu sopisi parhaiten juuri sinun katollesi? Ei hätää, me olemme täällä sitä varten. Ota yhteyttä, niin katsotaan yhdessä, miten saat auringosta kaiken irti!
Kysy lisää asiantuntijoiltamme!
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on paras ilmansuunta aurinkopaneeleille?
Etelään suunnattu asennus tuottaa eniten sähköä vuositasolla. Itä-länsi-suuntaus on kuitenkin usein fiksumpi vaihtoehto, jos haluat käyttää mahdollisimman paljon sähköä itse aamun ja illan kulutushuippujen aikaan.
Vaikuttaako kallistuskulma paljon aurinkopaneelin tuottoon?
Kyllä, ja merkittävästi. Suomessa optimaalinen kiinteä kulma on 30–45 astetta. Loivempi kulma (noin 30°) suosii kesätuotantoa, kun taas jyrkempi (noin 45°) parantaa tuottoa keväällä ja syksyllä, kun aurinko paistaa matalammalta.
Voiko aurinkopaneelit asentaa itä- tai länsikatolle?
Ehdottomasti, ja se on usein taloudellisesti erittäin järkevää. Vaikka vuosittainen kokonaistuotto on noin 20–30 % pienempi kuin etelässä, tuotanto osuu paremmin aamun ja illan kulutukseen. Tämä tarkoittaa, että ostat vähemmän sähköä verkosta.
Mitä tapahtuu, jos paneeleihin osuu varjo?
Pienikin varjo puusta tai savupiipusta voi perinteisessä järjestelmässä heikentää koko paneeliketjun tehoa. Nykyaikaisilla paneelikohtaisilla optimoijilla tai mikroinverttereillä varjon vaikutus voidaan kuitenkin minimoida tehokkaasti.
